Aamulla kuudelta, kun oli vielä täysin pimeää, lähdimme
ajelemaan Bakaribougoun kylään Zien kodin kautta. Zien luona pakkasimme autoon
100 reppua koulutarvikkeen. Edellisenä päivänä olimme laittaneet lasten reput
lähtövalmiiksi hänen luonaan. Sieltä nappasimme ne, sekä Zien auton kyytiin ja
jatkoimme matkaa.
Olimme sopineet, että olemme koululla puoli kahdeksalta, ja
me tietenkin suomalaisiin tapoihin tottuneina olimme aikataulun mukaisesti paikalla. Kaikki
kyläläiset ja koulun väki ihmettelivät, miten me olemme tulleet niin aikaisin!
Koululta esitettiin toive, että kiertelemme kylässä ja odottelemme, että he
ehtivät järjestää vastaanottomuodollisuudet kuntoon ennen meidän saapumista.
Koulun keittiöllä valmistellaan juhla-ateriaa.
Koulun keittiöllä valmistellaan juhla-ateriaa.

Kymmenen aikaan saimme viimein kutsun saapua koululle. Pihalla meitä olivat vastaanottamassa kaikki koulun oppilaat, koululaisten vanhempia, koulun henkilökunta ja muita kyläläisiä. Lapset olivat muodostaneet meille kunniakujan, jota pitkin kävelimme pihalle rakennetun katoksen alle elävän afrikkalaisen musiikin säestämänä. Paikalle oli tilattu soittajat läheisestä vuoristokylästä. Koulun henkilökunta oppilaineen olivat nähneet paljon vaivaa päivän eteen. Tällainen erikoisvastaanotto järjestetään täällä perinteisesti hyvin kaukaa saapuvalle vieraalle. Pihalle oli rakennettu katos, jonka alle laitetuille penkeille mahtuivat vanhemmat ja kunniavieraat istumaan. Lapset seisoivat urheasti koko parituntisen seremonian ajan kuumassa auringon paahteessa katoksen ympärillä.
Lahjoitimme tuossa seremoniassa 100:lle lapselle reput koulutarvikkeineen ja paidat sekä yhden pallon. Saimme kylän naisilta vastalahjaksi pakan perinnekangasta ja Kariteöljyä. Öljyn lahjoittamiseen liittyvä viesti oli sellainen, että kylän naisilla olisi öljyn ansioista mahdollisuus ansaita rahaa ja elättää perhettään paremmin, mutta heiltä puuttuvat välineet öljyn puristamiseen siemenistä. Tulevaisuudessa yhdistyksemme haluaa auttaa heitä tässä asiassa mahdollisuuksien mukaan. Näiden lahjojen lisäksi kyläläiset lahjoittivat meille jälleen kaksi elävää kanaa.
Juhlan jälkeen otimme kaikista sadasta lapsesta, joille
olimme lahjoittaneet reput, kuvat ja muut tarvittavat tiedot kummikansioon.
Meillä on tarkoituksena julkaista tuo kummikansio, kunhan saamme kaikki asiaan
liittyvät muodollisuudet järjestettyä kuntoon. Sieltä jokainen voi käydä
ottamassa itselleen oman kummilapsen, jonka koulutietä saa olla tukemassa ja
seuraamassa.
Kuvaussession jälkeen koulun henkilökunta kutsui meidät yhteen luokkahuoneista. Huoneeseen oli katettu pitkä pöytä, jossa oli tarjolla
risottoa, maissipuuroa, apinanleipäpuun lehdistä tehtyä kastiketta ja kanakastiketta.
Sen lisäksi he tarjosivat meille virvokkeita. Pitkän ja paahtavan kuuman
aamupäivän päätteeksi se oli paras mahdollinen yllätys meille!
Koululta menimme vierailulle yhteen kyläyhteisöön
Bakaribougoussa. Sinne lahjoitimme Suomen lasten lähettämät lelu-, ja
vaatetervehdykset. Näistä lähetämme kuvat jokaisen lapsen perheelle
henkilökohtaisesti. Pari kuvaa lasten tervehdyksistä julkaisemme myös täällä
blogissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti